Niinku mä viimeksi turisin, niin pidin tässä vähän aikaa sellasta hiljaiseloa, mutta nyt sitten päätin taas avata sanaisen arkkuni. Viimeksi siis oli turinaa, noista Vallun riiuujutuista, niin pitää kai sitten jatkaa samoilla linjoilla ja paljastaa suuri salaisuus. Musta nimittäin tuli jälleen isä, kun 27.9. syntyi kaksi pientä mustaa tyttöä, Hertta ja Hellu. Oon kuulkaas tosi ylpee näistä pienistä mustista valopilkuista tän syysmasennuksen keskellä. Sitä se kattokaas noi lomaromanssit teettää, että vielä syksylläkin pääsee nauttimaan ”tuloksista”. Tytöt siis ovat Sissin ja mun jälkeläisii ja ainakin toistaiseksi asustelevat äitinsä luona Ilmajoella. Kaiken kaikkiaan mulla on nyt sitten 11 jälkeläistä, 4 tyttöö ja 7 poikaa, ja lisäksi vielä pari lapsenlastakin, että mikäs tässä ollessa. Elatusmaksutkin oon koittanut hoitaa ”pehmoilemalla” (äiskä: siis Ikean rotilla ja palloilla), ettei ihan keppikerjäläisenä joudu tassuttelemaa.
Ja vauva-asioissa jos pysytään, niin pahasti näyttää siltä, että tosta Vallu the Hömelöstä on kans tulossa isä. Avatar on kuulemma antanut aika selkeet merkit, että olisi ”odottavalla kannalla”, mutta lopullinen varmuus siihen saadaan joulukuussa, kun se laskeutumisaika on vasta silloin (Äiskä: Laskettu aika, Herra Fontero). No ihan sama, onnellista odotusta vaan, tyttäreni Metsämansikka :). Kyllä se siitä vielä iloksi muuttuu.
Tää syksyn harmaus ja sateet on kyllä saanu meet kaikki vähän alakulosiksi. Siks olikin kiva, et sain vihdosta viimein kotiutettua ne lokakuiset Latvian ja Liettuan matkamuistot. Oon nyt sitten ihan virallisesti Suomen, Viron, Latvian, Liettuan ja Baltian muotovalio. Kyllä mä aina oon tienny, et mussa on valioainesta, mutta en pitänyt mitään kiirettä moisilla titteleillä, kun ei niistä maha kuiteskaan täyty. Ja äiskähän tietty joutu hommiin, kun me määrättiin, et sen pitää laittaa meidän huoneen seinälle kaikki diplomit, kun ollaan me sen verran monta kilsaa niitten eteen reissattu, et pitää ne jossain näkyykin. Ja siellä ne nyt sitten on pölyttymässä. Saattaa olla, että Vallu lähtee vielä keväällä kokeilee uudelleen tota Liettuaa ja minä ja Antero mennään mukaan vaan neuvonantajiksi, mut sen nyt sit näkee, mennääks vaiko ei. Joka tapauksessa, Vallu menee lauantaina näyttelytreeneihin harjoittelee keskittymistä, kun eihän sillä tota kokemusta näyttelyistä vielä ole, hih…
Nyt sitten kaikki tassut pystyyn, et tää harmaus ja sateet loppuu. Muussa tapauksessa mun on pakko alkaa suunnittelee joukkopakoo jonnekin huitsin nevadaan, kun eihän tämmönen mitään mopsinelämää oo, eihän? (Antero: no ei oo ja mä tuun sit mukaan, ettäs tiiät. Tässähän saa jo makuuhaavoja jatkuvasta lepäilystä).
Parempia kelejä odotellessa ja kesää kaiholla muistellessa tassuterveisin Mister Diplomi
No comments:
Post a Comment