Monday, February 01, 2010

Hyvästi hyvä elämä



Hoh hoijakkaa… Taas alkoi uusi viikko ja pakko turista, että ei kauheen hyvissä merkeissä. Ai mikä mättää. Toi meen Kilpuri, mitä Valluks kans haukutaan, alko eilen hyppii iholle. Tai siis sohvalle, et hyvästi vaan hyvä elämä, ku nyt sitä ei enää pääse karkuun minnekään. Sit se alko viel isotella ja nosti ulkona jalkaa ihan niinku mies konsanaan. Mua ja Anteroo on petetty! Äiskä sano sillon ku Vallu meille tuli, et vauva tuli taloon, mut mikä vauva se tollanen on. Iso köriläshän se on ku mikä.

Meen Anterosta on muuten tullu sekakäyttäjä. Se kattokaas on napsinu pian viikon särkylääkkeitä ja rauhottavii, ku loukkasi selkänsä tossa viikko sitten. Kivaa sil tuntuu nyt sit olevan, ku saa leijailla pää pilvissä.



Meil on ihan sikapaljon lunta. Takapihan formularatakin on melkein tukossa, kun noi huoltojoukot ei oo sitä auranneet. Pitää varmaan antaa niille satikutia.

Ja yllätys, yllätys. Tolla Vallullakin ois jotain asiaa tai ainaski niin se väittää. No, tuu ny sitten, ni mä poistun takavasemmalla.

Heipparallaa vaan. Mulla menee kuulkaas lujaa. Hampaita tippuu solkenaan ja tosiaan, niinku Fontero tos turisi, ni mä osaan jo hypätä sohvalle. Vielä ku oppis noi portaat tonne yläkertaan kipuamaan, ni sit mua ei enää pitelis mikään eikä kukaan, hih… (Fontero ja Antero: Oh my God). Mä muuten olin viime viikolla sellases isossa autossa. Äiskä sano sitä bussiks ja vähän mua siin jänskätti, ku se piti ihan ihme äänii. Mut rohkee ku oon, ni hienosti se matka meni.

Iskä ja äiskä siunailee, et mistä tota lunta oikeen tulee. Meil kattokaas on sitä ja paljon. Musta se on tosi kivaa ja oonki ottanu kaiken irti tästä ihanuudesta, ku isot pojat sano, ettei tätä kauaa kestä.



Mulla onki sit tänään peruskoulunpäättäjäiset. Mä oon ollu siel koulus niiiin hyvä, et taidanki jättää lukion väliin ja siirtyy suoraan yliopistoon (äiskä: jäitä hattuun Vallu, et sä nyt niin hyvä oo ollu). Suus kii äiskä. Mä oon hyvä ja sillä sipuli. Saisit antaa mulle oikeen sellasen stipendin, ku oon suostunu sua tottelee. Voi katos muuten olla niin, et mä yllätän sut tänään, enkä kuule ja näe sua ollenkaan. Mites suu sitten pannaan?


Mutta mukavaa viikon alkuu. Nauttikaa ja nautiskelkaa. Mä meen taas tekee pikku hyppyharjoitukset, et täältä tullaan pojat…

Mekö muka peliriippuvaisii?



8 comments:

Jenna said...

Moro vaan hampaaton riiviö Valdemar! Tääl kasvattajal tulee melkeen tippa linssii kun kattelee noit sun touhui, sä kun oot tullu niin isoks pojaks. Mä niin muistan kun sä plussapallona tipahdit tänne pentuhuoneeseen <3!

Kannattaa muuten olla varovainen ton pelaamisen kans, ooks muuten vallu tietonen et noit luukuppei ei kuulu syödä?

Jade eli Rectus Bistro Queen said...

Heippa taas ruttunaamat!

Tuo teidän tämänkertainen otsikko "Hyvästi hyvä elämä" sopii siis niin täydellisesti kuvaamaan myös meidän tunnelmia tällä hetkellä täällä kotona. Meillä on ollut toissapäivästä lähtien maailmankirjat aivan sekaisin!!!

Meille tuli siis viime lauantaina käymään kasvattajani Niina (mikä oli kiva juttu) ja voi vitsi, mitä sillä oli laukussaan! Sieltä kömpi esiin pieni koira, joka on ihan kuin Milla minikoossa! Sen nimi on Åsa ja me luultiin, että se tuli vain kylään, mutta ei, meillehän se jäi kun Niina lähti pois. Siitä se alamäki sitten alkoi: voi kamala millainen riiviö se on! Se roikkuu Millan ja minun hännässä ja korvissa, pureskelee tapetteja ja jalkalistoja, haukkuu, syö, kakkaa ja pissaa koko ajan, vinkuu vähän joka asialle jne. Meillä ei ole täällä ollut nyt kahteen päivään minkäänlaista rauhaa, kun tuo kakru ehtii aina joka paikkaan.

Minä olen sen verran rauhallinen luonne, että osaan sentään jotenkuten suhtautua tuohon penskaan, mutta Milla on niin tosikko että se on ihan oikeasti vihainen ja murisee Vaaville niskakarvat pystyssä. Mami kävi jo heti lauantaina äkkiä ostamassa meille neljännen oviportin, ja nyt meitä sitten luukutellaan eri huoneisiin sen mukaan, kuka tulee kenenkin kanssa aina milloinkin toimeen. Saahan nähdä miten tämä tästä jatkuu, minä kyllä kestän mutta entä Milla? Millalla oli jo ennen Åsan tuloa jonkinlainen isottelukausi päällä, se rähjää ja yrittää alistaa minua. Se kai pyrkii johtajaksi mutta en minä sille pomon paikkaa helpolla luovuta, olen sentään vanhin koira meillä!

Tuossa Åsassa on muuten tasan yksi hyvä puoli: se ei osaa vielä hypätä sohvalle. Onpa kamalaa kuulla, että sekin päivä koittaa kun me ei saada Millan kanssa olla enää edes sohvalla rauhassa!

Näin siis täällä menee nyt, mutta kaitpa tämä tilanne tästä ajan kanssa lutviutuu. Haluan ainakin uskoa niin.

Terveisin
Jade the Maastonakki

Vallu Valdemar said...

Moikka vaan Jenna!

Vai plussapallo, hih… pitäs varmaan lallattaa, et plussapallona luokses pompin ;).

Höh, vai ei noit luukuppei kuulu syödä. Ilmankos noi isot pojat naureskelikin mulle ja söi kaikki namit. Pitääki koittaa ens kerralla pelata vähän ovelammin, huoks.

Fontero the kohtalontoveri said...

Heippa Jade!

Otan syvästi osaa teidän ”karmivaan” kohtaloon. Mä voin oikeen nahassani tuntea, mitä ne pkku naskalit siel Åsan suussa saa aikaseks. Onneks meillä toi Vallu on menettänyt terävimmän vaiheensa, ettei tarvi koko aikaa olla puruleluna.

Mä, kokemuksesta viisastuneena, teen nykyään niin, et kun meille tulee nelijalkaisia käymään, ni tasan tarkkaa pidän huolen, et ykskään ei unohdu meille. Mä oon kaks kertaa menny siihen halpaan, kun en oo ollu riittävän valppaana tarkistamassa, et ylimääräisiä ei oo jääny nurkkia nuohoomaan ja siitä sit tuloksena onkin toi Antero ja Vallu.

Jos jotain hyvää noista pikkuisista vois turista, ni niit voi käyttää syntipukkina. Meillä esim. on löytyny muutama ”lammikko” lattialta ja Vallun sykksihän se meni, vaikka iskä ja äiskä ihmetteli, et kovin isot lirut on pojalta tullu. Totuus kyl oli se, et Antero osoitti mieltään ja näytti mistä mopsi pissaa, mut ei kerrota sitä muille.

Nauttikaa nyt vielä kun on mahdollista siitä sohvaloikoilusta. Kohta koittaa aika, et teillä ei oo mitään rauhaa edes sohvalla. Ai niin, puhuuks Åsa ruotsii? Sitten sun ja Millankin pitää oppii haukkuu ruotsiks, et saatte jonkinmoista järjestystä pikku neitiin, hih…

Koittakaa pärjäillä. Kyl noitten pienten kanssa voi jopa joskus olla kivaakin, kunhan vaan ei päästä niitä nenulle hyppimään.

Terv. Kohtalontoverisi Fontero

Guru, jengin stara said...

Mirkku oli jotenkin vahingoniloinen siitä, että VauhtiveikkoValluW hyppää sohvalle. Tarkoittanee sitä, ettei pieniä pidä pitää tonttuina ja aliarvioida niiden kehittyviä talentteja. Kyllä mä muistan, miltä tuntui, kun turvapaikkaani sohvalle pomppasi Mirkku silloin muinoin. Että se siitä omasta tilasta sitten.

Onhan sekin kummiskin hienoa, että VVVW-kilpuri kehittyy, että se on normaali mopo, eikä mikään pennunrääpäle. Teidän kannattaa pitää puolenne ja puolustaa niitä rippeitä, mitä esikoisasemistanne on jäljellä.

Äippä haukkuu mua nössöksi, kun annan tyynen rauhallisena Mirkun nyhtää pantaa kaulasta ja jäystää mun häntää, mutta puolensa pitäminen on hankalaa, kun olen tällainen rauhallisuuden perikuva.

Meille alkais kanssa lumentulo riittää,me upotaan hankeen heti ovelta.

Pitääkin muistuttaa äippää, että meillä on namilelu, sillä ei oo leikitty aikoihin.Ehkä tänään voitais. Sitä odotellessa heippa ja kestäkää toisianne ja toivomme Mirkun kanssa, että selkävaiva paranee nopeasti!

Mister F said...

Moikka Gurppa!

No niin, tietty se Mirkku pitää velipuolensa puolia, höh… Toisaalta, onhan se kiva ettei toi Vallukaan oo enää mikään ”rääpäle”. Ainoo vaan, et sil on aika paljon kertyny sisuu ja voi olla et tullaan siit viel kärsimään, huoks.

Me saatiin eilen sellasta kuivattuu keuhkoo ja se oli tosi jees. Tällä kertaa Vallu ei tullu meen nenän eteen oman herkkunsa kanssa kiusaamaan, vaan meni hippulat vinkuen keittiön pöydän alle nautiskelemaan. Tästä vois päätellä, et kyl sillä jonkinmonen järjen hiven siel päässä on.

Ei meilläkä kovin usein noi pelit oo esillä, et pitää aina välillä esittää tosi tympääntynyttä, ennen kuin alkaa tapahtuu.

Vallu muuten täyttää tänään 5 kk, et kai mun pitää mennä sitä onnittelee. Antero lähettää kans terkkui ja pulisee, et selkä alkaa olla jo parempi tai sit ainaski lääkkeet on kohallaan.

Koittakaa olla hukkumatta lumeen, niin mekin koitetaan.

Guru, jengin stara said...

Arvaa, mistä se Valluetc.Kilpurin ja Mirkun sisu tulee? Ne on katsos samasta äiteestä ja se on aika täti, toi mun sisko siis.

Äippä heräsi 3.40 aamulla sellaseen lussutukseen ja virkosi katsomaan, mistä kyse. No, Mirkku löytäny sen umpinaisesta laatikosta pienen nallepussin, josta irrottanu nallelta jalan ja lussutti sitä. Tiedät nyt, että mopo onnistuu jopa yöpöydän laatikosta saamaan purtavaa.

Fontero said...

Guru, hmmm... ehkä se sit on hyvä, ettei mul oo siskoi. Miesten kaa, ku tulee aina toimeen, mut noist naisista ei koskaan tiedä (ettäs tiiät äiskä).

Mä luotan siihen, et ei nää urospuoliset ois niin uteliaita, et suljetuille laatikoille menis, mut taitaa kuiteski olla varminta tyhjentää niistä ainakin mun aarteet pois, etteivät joudu parempiin suihin, hih...

Mut mitäpä elämä sit kuiteskaan loppujen lopuks ois ilman naisii, ei mitään, oli ne sit kaks- tai nelijalkasii. Pitää vaan koittaa pärjäillä niittenkin kaa, eiks niin *iso huokaus*.