Olipa kerran pienen pieni Mopsi, nimeltään Fonzie. Fonzie asusteli pienen pienessä talossa ja paistatteli päivää omassa kolossa. Fonziella oli paljon kavereita ja Fonzie tykkäs myös autolla matkustella. Mutta sitten kerran tuli paha paha äiskämuori ja vei Fonzielta kaikki tuolit. Siitä ei Fonzie oikeen tykänny, vaan pakkas reppunsa, minne kaikki lelut oli lykänny. Mut ikävähä Fonzielle siel mieron tiellä tuli ja äiskänki sydän siin sit suli. Nyt tuolit on kaikki taas Fonziella ja siinä sitä sit kelpaa patsastella. Tää satu oli ihan Fonzien päästä tehty, et ei ny tän enempää turisee ehdi.
Sen pituinen se!
4 comments:
Koitatko kertoa, että suo sorsitaan??? Äkkiä meille, saat olla joka tuolilla, sohvalla ja sängyssä! :)
Mä oon jo tulossa, olkaas tyttelit valmiina...
(äiskä: mentiin tyhmät ostaa sellaset valkoseks maalatut tuolit, mitkä ei tykkää yhtään Fonzien kynsistä. No so what, ainahan noit tuoleja uusia saa :(-)
Mehän oottellaan, ne mukavat tätsätki on töissä tossa nurkilla.
Olittepa ajattelemattomia, soo-soo! Aina ensin pitää miettiä Fontero on tärkein ja sitte muut sen jälkeen ;)
No sitä mä oon just koittanu noil vanhuksille turista. Mä ekaks ja muut sitte, mut ei oo tainu oppi niinku perille mennä, Pöh ja Höh, ja vaiks viel Wäh, niinku Albert sanois.
Mut sorry typyt, en mä kuiteska tänää pääse, ku iskä on töis ja äiskä alkaa tekee jotain tylsii kotihommii, et silleen...
Post a Comment