Hän on täällä tänään, hän on täällä tänään... YES, meil on tääl tänään Jenna 5v niinku iltahoidos. Just ku pääsi noist sairaanhoitajan hommist, ni ny sit ollaan niiku lapsenhoitsu. No, toi Jenna on kyl kymmenen kertaa helpompi hoideltava ku äiskä, ku äiskä vaan marisi (äiskä: en mä muuten, mut kun mä olin kipee). Toi Jenna on muute virallisesti sellane mun kummitustäti, et ei mikään ihan turha tyyppi. Ei nääs kuka vaan mun kummiks pääsekään, vaiks halukkait tietysti ois ollu pilvin pimein.
Me käytiin äiskän kaa ekaks hakee Jenna tuolt päiväkodist ja sitte tultiin tän meille iltaa viettää. Meil oli Jennan kaa sellane kiva jutska, ku ”Missä se lelu oikeen luuraa” – leikki. Se siis meni silleen, et me yhes Jennan kaa tyhjennettiin kaikki mun lelulaatikot pitkin lattioita, ku etittiin piilos olevii leluja. Saatiin aikaseks varsinaine lelumaa. Eiks oo kivan kuullosta ja varsinki näköstä? (äiskä: Fonzie, äiskä meinas saada sydänkohtauksen noitte sun lelujen kans, ku yks jäi vahingossa jalan alle ja parkasi iha karseesti).
Sit seuraavaks me alettiin tekee sellasii riisisuklaakarkkei. Äiskä se heti kyl ilmotti, et suklaata ei mulle sit tipu, ku se on mukamas vaarallist. Miks kaikki mikä on hyvää ain kielletään? No, toivos on kuiteski hyvä elää, jos toi Jenna kamu mulle vaiks pari riisimuroo antas, ku mä katon sitä oikeen syvälle silmiin.
Nois touhuis se aika sit meniki ja Jennaa tultiin hakee omaan kotiin. Äiskän kaa me sit raivattiin noi mun lelut tost lattialta, tai oikeesti, äiskä raivas ja mä kattelin. Vähä mä olin surkee, ku noi lelut ois ollu niin kivat silleen levitettynä. Ja ny se sit näyttääki jo olevan ton iltalenkin aika. Hui kauhia sentään, ku ei oo täl viikol oikeen noi lenkit kiinnostanu, ku toi pakkane on ylittäny mun sietokyvyn rajan. Onneks tol mun äiskäl on sen verran noit voimii, et se sit vaiks kantaa mut takasi, jos mun pikku tassukat alkaa jäätyy (äiskä: mä oon hankkinu sulle ne tossut, suostusit nyt vaan käyttää niitä, ku ei toi sun kantaminen enää nykyään oo mitään ihan helppoo puuhaa). No, pakko se on käydä se kakkapissalenkki heittää, muute saattaa käydä niinku vahinko, hyh, hyh. Pysykää te muut siel lämpimäs, ni mä uhraudun teiänki puolest, hrrr, hrrr, hrrr….
Me käytiin äiskän kaa ekaks hakee Jenna tuolt päiväkodist ja sitte tultiin tän meille iltaa viettää. Meil oli Jennan kaa sellane kiva jutska, ku ”Missä se lelu oikeen luuraa” – leikki. Se siis meni silleen, et me yhes Jennan kaa tyhjennettiin kaikki mun lelulaatikot pitkin lattioita, ku etittiin piilos olevii leluja. Saatiin aikaseks varsinaine lelumaa. Eiks oo kivan kuullosta ja varsinki näköstä? (äiskä: Fonzie, äiskä meinas saada sydänkohtauksen noitte sun lelujen kans, ku yks jäi vahingossa jalan alle ja parkasi iha karseesti).Sit seuraavaks me alettiin tekee sellasii riisisuklaakarkkei. Äiskä se heti kyl ilmotti, et suklaata ei mulle sit tipu, ku se on mukamas vaarallist. Miks kaikki mikä on hyvää ain kielletään? No, toivos on kuiteski hyvä elää, jos toi Jenna kamu mulle vaiks pari riisimuroo antas, ku mä katon sitä oikeen syvälle silmiin.Nois touhuis se aika sit meniki ja Jennaa tultiin hakee omaan kotiin. Äiskän kaa me sit raivattiin noi mun lelut tost lattialta, tai oikeesti, äiskä raivas ja mä kattelin. Vähä mä olin surkee, ku noi lelut ois ollu niin kivat silleen levitettynä. Ja ny se sit näyttääki jo olevan ton iltalenkin aika. Hui kauhia sentään, ku ei oo täl viikol oikeen noi lenkit kiinnostanu, ku toi pakkane on ylittäny mun sietokyvyn rajan. Onneks tol mun äiskäl on sen verran noit voimii, et se sit vaiks kantaa mut takasi, jos mun pikku tassukat alkaa jäätyy (äiskä: mä oon hankkinu sulle ne tossut, suostusit nyt vaan käyttää niitä, ku ei toi sun kantaminen enää nykyään oo mitään ihan helppoo puuhaa). No, pakko se on käydä se kakkapissalenkki heittää, muute saattaa käydä niinku vahinko, hyh, hyh. Pysykää te muut siel lämpimäs, ni mä uhraudun teiänki puolest, hrrr, hrrr, hrrr….
2 comments:
Hippasen oli koomista, aattelin et mitä se Fonzie mopsi-Jennaa komentaa, HAH! Kunnes luin koko jutun.
Onpa teillä ollut kivat lelunlevitys jutut vai teittekö inventaariota?
Hih, kyl mä tien mitä sä aattelit, äiskä kerto. Sainpas sut lankaan, yes,yes,yes. Ja ei me noitte lelujen kaa mitään invevtaarioo ehitty pitää. Kuha laittettiin ne leväälleen, et ois äiskälläki pikku askaretta. Tää oli niinku sitä äiskän aktivointia.
Post a Comment