Aktivointia ja Taktikointia

Osa 2 Taktikointi

Tere, Tere kaikki lättänokat ja muutki "kummajaiset". No, täs ny ois sitä mun lupaamaani taktikointijutskaa. Jos toi äiskä sillo viime perjantaina aktivoi, ni mä sit yleensä aina taktikoin. Tos taktikoinnissa muute kaiken A ja O on paikka ja ajotus. Ku työntää peppunsa oikeeseen paikkaan oikeeseen aikaan, ni sillon noi hommelit pelittää ja masuki pysyy somasti pömpöllään.

Noilla mun huoltojoukoilla on sellane johtajuusongelma, et ne ei oo tajunnu niinku vapaaehtoisesti luovuttaa kämpän parasta telkunkatselupaikkatuolia laumanjohtajalle, siis mulle (äiskä: hys, hys, älä nyt tollasta turise julkisesti. Pidetään nyt edes sellasta kulissia yllä, et se johtajuus on edelleen tiukasti iskän ja äiskän hanskassa, eiks joo?). Se tuoli on iskän ja sen valtaaminen vaatiiki sit vähä niinku tota taktikointia. Iskä ku kattelee lätkää telkusta ni mä tiedän, et heti ku sielt kuuluu sellane taukoääni, ni iskä nostaa pepun penkistä ja menee jollekin hermosavuille, hyi, hyi (iskä: ainakin, jos Ässät on häviöllä). Mä tsiikaan ain silmä kovana tilannetta sivusta ja heti ku tauko lähestyy, mä lähen hitaasti hiipien ettimään taktisesti parempia asemia tuolinvaltaukseen. Iskä ku selkänsä kääntää, mä teen sellasen voimakkaan ponnistusliikkeen ja mätkähdän keskelle sitä iskän tuolia, vähä niiku Kaliffiks Kaliffin paikalle. Lisäks mä otan nassulleni sellasen mopoilmeen, et tähän ei oo sitte muute muilla tulemista. Taktisesti tärkeetä täs jutskas on myös toi ajotus. Jos toi iskä äkkää mun aikomukset ennen ku mä oon valtaukseni tehty, ni se vie sen himputin tuolin mukanaan (iskä: helpompi kantaa tuolia, ku katsella valtaistuimelta karkotettua murjottavaa Mopsia).

Toinen taktiikkalaji on Anna Mopsille Juustoa -rituaali. No se menee tietty sillee, et ku mä hogaan, et äiskä menee tekee eväsleipii, ni mä siirryn iha niiku salaa sen leipäpaikan alle. Ja jos ei sielt yhtään juuston palaa tipahda (yleensä kyl tipahtaa), ni sit mä pökkäsen äiskää koipeen, et haloo, eks sä huomaa et täällä mä oon, annas tulla sitä juustoo. Täs jutskas toi paikan valinta on taktisesti tärkee, ku sijottuu oikeisiin asemiin, ni sit on mahollisuus iha tuplajuustoannokseen (äiskä: ajattele vähän linjojas, poikakulta).

Sit viel yks Näkymätön Mopsi -jutska. Mulla ku on sellane mun värinen elikkäs voimakkaasti pigmentoitunut iso sohva (Jee, mä muistin, ei rasistisia ilmasuja), mihi on kasattu kaiken näkosii ja kokosii tyynyi. Niitten tyynyjen seassa mä sit pystyn tekee itteni iha näkymättömäks (äiskä: se on kyl iskän ja äiskän sohva tai totta puhuen, oli). Sitä tietyn väristä sohvaa vasten mua ei erota sit yhtään, varsinki ku mä maastoudun niitte tyynyjen joukkoon. Montakoha kertaa toi iskä ja äiskä on mua ettiny löytämättä, ku mä oon kätkeytyny sen sohvan uumeniin. Onneks ei oo sentään päälle istunee. Tää paikka on taktisesti tärkee varsinki sillo, ku on ootettavissa jotain niinku sellasta vähemmän kivaa hommelii, kuten vaiks korvien rassausta (äiskä: höpö, höpö, vaikka me ei sua nähtäskä, niin onneksi toi sun tuhinas paljastaa sun olinpaikkas joka kerta). Ai jaa, no kiitti vaan äiskä tostakin tiedosta. Pitänee sit keksii joku uus taktiikka tohonki jutskaan.

Mut ny mun pitää taktikoida itteni tosi hyvään jemmaan (ja ilman tuhinoita täl kertaa). Äiskä näyttää tuol kaivavan esiin mun talvimanttelii ja mä en kyl aio lähtee tonne ulos itteeni jäädyttää (kali, kali, kali, hrrr, hrrr..). Pitäkää tassut pystyssä, et mä onnistun pakoilee ja lämmitelkää toisianne…..