Voi pyhä sylvi sentäs, kun en oo taas muistanu turista, mitä kaikkee sitä on sattunu ja tapahtunu. No ei mulle, Anterolle ja Vallulle kyllä oikeestaan mitään oo tapahtunu, mitä nyt musta on tulossa taas isä *punastuu*. Tuossa kuvassa näätte ton mun Kelly vaimon pömppämahan ja todistettu on, että useampi masuasukki siellä pömpässä piilottelee. Sorry Kelly, mä tiiän, että naisten linjoista on epäkohteliasta turista ainakin julkisesti, mutta tällä kertaa tää onkin sellanen poikkeustapaus. Auta armias, mitä olisi äiskä sanonu, jos sen mahalinjoista täällä turisisin, sitä en uskalla ees aatella, HUI!
No niitä asukeita odotellessa, mä voinkin turista näiden mun olemassa olevien Metsämansikan lapsenlapsien kuulumisia, kun Vallu niin mua patisti. Noi Avataren ja Vallun lapset ku kasvaa ihan silmissä ja täyttävät maanantaina jo 4 kuukautta. Mikään muuten tän blogin kuvista ei oo sitten mun tai mun alamaisten ottamia, vaan kaikki on äiskä ihan rehellisesti varastanu sieltä kuuluisasta fasebookista, niih… Että syyttäkää sit äiskää kuvien käytöstä, älkääkä mua.
Ja naiset ensin, vaiks heikoille jäille vai miten se ny meni. Neiti Dooriksen harrastuksena on muotoilu. Kuten kuvasta näkyy, Dooris on toteuttanut luovuuttaan tuunaamalla Ainot uuteen uskoon. Hyvä Dooris, yksinkertainen on kaunista ja ne tupsut olikin ihan liikaa moisissa tossuissa.
Kuten huomaatte, tässä jo vähän vanhemmassa kuvassa, Dooris tutkii hyvin keskittyneesti Reinojen anatomiaa. Ei ole tämä tyttö kyllä tossun alla, pikemminkin tossun sisällä. Ja Reinothan ovat paljon yksinkertaisemmat kuin Ainot, joten niistä voi nauttia pelkästään nuuhkimalla ah sitä ihanaa tossuaromia. Terveisiä vaan Doorikselle sinne Tikkakoskelle ja mukavia tossujen ostosreissuja, hih…
Mennäänpäs sitten Joensuuhun Dana neidin luo. Danallakin on mieltymys Ainoon. Toivottavasti Dana kohtelee omaa Ainoaan hieman hellemmin, kuin Dooris omiaan. Mukavaa kyllä Danalla näyttää olevan, että käy ihan kateeks. Kelpais kyllä mullekin tollanen oma ja pehmeä Ainoalusta.
Danahan on aloittanut myös missiharjoitukset. Siinä se tyttö seisoo pöydällä kuin vanha tekijä. Laitan ihan Vallun kiusaks vastaavan kuvan Vallusta. Siinä ne on kuin kaks marjaa, tosin Dana on paljon rennompi kuin tuo pöytäkammonen Vallu. Terveisii Dana ja onnee harjoituksiin ja tuleviin näytelmiin.
Sitten siirrytäänkin miespuolisiin Metsämansikoihin. Ekana olis Waldo Helsingistä, joka nuoresta iästään huolimatta, joutui jo tutustumaan eläinlääketieteen ihmeelliseen maailmaan. Waldolta operoitiin kattokaas silmäkulmasta sellasii ylimääräsii haivenii ja siks Waldo joutuikin jonnin aikaa esiintymään ”lamppuna”. Kuten kuvasta näkyy, niin paras hoitokeino on se rakkaus ja nyt Waldo onkin jo ihan kunnossa.
Tämä taas on sellanen kuva Waldosta, että pitää ihan laittaa vertailukohteeks isä Wallunkin kuva (jostain syystä Vallu muuttu Walluks, hih). Tollasii peppueläimii ne on, isä ja poika, että ihan naurattaa, hih… niin ja terveisii sinne naapurikuntaankin.
Ja sitten Tuusulaan adonis Nipaa moikkaamaan. Tää Nipan söpöstelykuva on vissiin pikkasen harhaanjohtava, kun saamani luotettavan tiedon mukaan, poika on sellasta elosampaa sorttia eikä paljon paikallaan pysy. Noh, sellanen se on isä Vallukin, ei se osaa keskittyä mihinkään olennaiseen, vaan pyörii ku karuselli, kun pitäs pysyä paikallaan. Siksi Vallulla onkin lempinimenä Hömelö. Mutta on kyllä toi ilme Nipalla sellainen, että vanha isoisäki ihan herkistyy.
Nipakin on aloitellut pikkasen noita näytelmäkuvioita ja sehän on selvää, että kaikki fyysinen rasitus vaatii kunnon levon. Ja mikäs sen parempaa levon kannalta, kuin lämmin auringonpaiste hivelemässä turkkia. Nipa, sulla on ihan mun luontoni. Me taidetaanki olla sellasii aurinkokuninkaita sun kaa. Ja mitäpäs sitä vois muuta Tuusulaan toivoa kuin lämmintä ja aurinkoista kesää.
Viimeisimpänä muttei vähäisimpänä Jyväskylän Prinssi Elmo. Elmo se pääsi heti alusta asti ”piireihin”, kun sillä oli omaan kotiin muuttaessaan vastassa Kuningas Arthur, tutummille Aatu vaan. Siellä se nyt Elmo elää Aatun alamaisena, mikä on oikeen hyvä, koska Elmo taisi siellä syntymäkodissaan olla vähän sellasta päällepäsmäröivää tyyppiä. Tosin kuva kyllä kertoo vähän toista, ku näyttäisi siltä, että Elmo on se ylimys, joka käyttää kuninkaallista pehmikettä surutta hyväkseen.
Toisenkin kuvan laitan tästä parivaljakosta, kun ovat niin komia pari. Tosin vähän mä kyllä epäilen, että ihan näin rauhallista ei näiden poikien valtakunnassa aina ole, mitä kuvat antaisivat ymmärtää. Vallukin osaa aina filmata kuvia varten ja muuttuu sit heti kuvauksen jälkeen pikku riiviöksi, mutta sellasta elämä on. Mutta teillä pojat näyttää valtakunnassa olevan kaikki hyvin, joten terveisii vaan sinnekin.
Tässä se oli, lyhyt katsaus pikku Metsämansikoiden arkeen. Kuten tiedätte, niin mulla jo ikä vähän painaa ja voi olla, että oon sotkenu kuvia, nimiä tai luonteenpiirteitä, mutta sallittakoon se mulle sellasena taiteellisena vapauteta. Oikein mukavaa kesän odotusta kaikille ja toivottavasti nähdään ihan kuonokkain jossain vaiheessa kesää.
No comments:
Post a Comment