Tuesday, March 16, 2010

Paluu juurille


Valloittavaa alkuviikkoa täältä Vallun Valtakunnasta. Mä kaappasin taas kerran vallan itelleni, kun ei noitten vanhojen poikien bloggailusta tullut kerrassaan mitään. Niil on varmaan niin tylsä elämä, ettei löydy mitään kerrottavaa, päinvastoin ku mulla, jolle sattuu ja tapahtuu koko ajan.

Huomasitteks muuten, etten enää höpissy isoista pojista, vaan vanhoista pojista. Mistäköhän se mahtaa johtua, hih…?

Äiskän mukaan mua vaivaa dementia, joten en oikeen muista mitä viime viikolla tapahtu sunnuntaita lukuun ottamatta (Fontero: joo, sä Vallu et ees muista käynees lenkillä. Viime viikollakin, kun pääsit yksin lenkille ja sit mä menin Anteron kaa, ni ku me tultiin kotiin, ni sä olit taas lähdössä ulos. Luulis ton ikäisellä muistin vielä pelaavan, mutta ei siltä näytä *pyörittää silmiään*).

No sattuuhan sitä pikku unohduksia, mut mitäs mä niistä. Siis mihin mä jäinkään. Ai niin, sunnuntaihin. Sunnuntaina me pakkauduttiin autoon koko konkka ronkka ja huristettiin Saloon. Salossahan on mun syntymäkoti, äiti Grace ja muita sukulaisii kans. Voi viiksikarva sentään, ku oli kivaa. Grace äidin lisäks paikalla oli Siiri täti, Martta sisko ja Bati veli. Ja kaiken huipuks mun isoisoisä Oscukin kävi moikkaa. Varsinkin Oscuun mä yritin tehdä vaikutusta, mutta taisin tehdä huonon sellasen, kun se vähän ärähti mulle (Fontero ja Antero: mitäs menit Oscun iholle. Oisit ollu yhtä fiksu kuin me ja pysyny loitommalla. Sun katos pitäs osata kunnioittaa vanhempii ja niihin luetaan myös mut ja Antero). Aina sama virsi, kunnioita ja kunnioita, tottele ja tottele, koittakaa äijät vaihtaa jo levyy.

Mitäs se sit Salossa tehtiin. No sitä normaalii, et pyörittiin yhdessä kasassa ja haisteltiin peppuja (tai siis Fontero ja Antero haisteli). Käytiin me sit tekee ulkona vähän näyttelyharkkoiki ja äiskä toteski, et oottaa kauhulla kahden viikon päässä olevaa pentunäyttelyy. Hih, sietää ottaakki *irvistää*.

Ootteks muuten koskaan aatellee sitä, et kunnon kasvattajan pitäs muistuttaa kasvattiaan ja toisin päin. Mulla ja mun kasvattaja Jennalla ainaski tää asia on kohallaan, ku mehän ollaan kuin kaks marjaa, hih…



Mut nyt pistää taas kiireeks, kun pitää saada päivän rääkkäyskiintiö täyteen. Oops, tulipa vähän väärä sanavalinta. Enhän mä siis ketään rääkkää, pois se minusta, hui!!!!! Bloggailemisiin.















2 comments:

Guru, jengin stara said...

Kyllä susta, Vallu, tulee ihan oikee mopsimiäs ja rauhoita äippää, että näyttely menee mainiosti kun SÄ tiedät, mitä teet.

Mirkku on taas männä viikolla keksinyt, niin ja viime päivinäkin, kaikkea omasta mielestään kivaa. Mä joudun aina alistumaan ja yritän olla huomaamaton. Mulla on varmaan tyypillinen suomalainen alemmuuskompleksi tai sellanen tunto, että kun en pistä vastaan, niin se lopettaa kohta.

Taas sataa lunta oikein kunnolla. Miks äippä päästelee ärräpäitä?

Vallu Valdemar said...

Moikka Guru-eno!

Juu, mä tiedän kyllä mitä MÄ teen ja sitä äiskä kuulemma pelkääkin, hih… Aika raukkis vai mitä? Aattele, noi mun kanssaeläjät väittää, et mulla ois uhmaikä. Aika outoo, ku mä oon niin pieni ja viaton. Eilenkin olin tosi avulias, kun olin äiskän ja Anteron kaa lenkillä, et talutin sekä itteeni et Anteroo. Ja äiskä vaan hoki, et ”EI, EI, EI. Vallu, anna niitten hihnojen olla!!!!” Sit se puhu jostain mustalaisille myymisestä, mut siitä mä en ymmärtäny mitään. Noh, kai mä joskus opin ymmärtää tota äiskänkin järjenjuoksuu *iso huomaus *. Koita pitää puoles Mirkun kaa. Noilla naisilla tuntuu olevan paha tapa hyppii nenille ellei niitä pidä ruodussa.

Meilläki tuli taas lisää lunta ja mä en pääse takapihalle, kun karkaan lumia myöten naapuriin. EPISTÄ!