Terve vaan kaikki saparonheiluttajat. Minä, Vallu Valdemar, oon nyt sitten astunut epävirallisen virallisesti työelämään, kun suoritin ensi esiintymiseni eilen Kaapelitehtaan pentunäyttelyssä. Mut ennen noit näyttelyhöpinöitä, täytyyhän mun kertoo, miten mä tohon koitokseen valmistuin.
Keskiviikkona meille tuli kotiin hieroja, joka hieroskeli veli Anteroo ja sit sen jälkeen mä sain sellaset sivelyt, et oh no. Kivaahan se oli, mut vaiks siit ois kuinka sellasii rauhoittavii signaaleit syntynyt, ei se mun vauhtii kyl tippaaka hidastanu, hih... Päin vastoin, mähän sain siitä varsinaisen energiapiikin.
Torstaina olin äiskän kaa tokossa ja siel sit tehtiinki kaikki tällä kertaa mun pillin mukaan. Ei siis mitään istuskelui, vaan seuraamista, peruuttamista ja asennossa seisoskeluu.
Sit ku sunnuntai alko lähestyy, ni äiskä alko hermoilee jostain heräämisestä. Jouduttiin kuulemma siirtää kelloi johonki kesäaikaan ja sehän äiskää jänskätti, et miten me sit oikeen jaksetaan heräillä ajoissa. Mut no hätä, ihan ajoissa me oltiin bussii pysäkillä oottelemassa.
Ekan sydärin mä sit sainki, ku lähdettiin bussilla kohti Hesaa. Oli kuulkaa NIIN ISO ja kovaääninen auto, et vähemmästäki tää pieni sydän alkaa väpättää. Toinen sydäri tuli sit siitä, ku äiskä sanoi kesken bussimatkan unohtaneensa mun kieliherkut kotiin. Aivan hirveetä. Töihin menossa ja ilman eväitä, hui!!!! No loppumatka jo sujuikin rutiinilla, vaikka menopeli tuli vaihdettuu sellaseen ratikkaan. Siitä muuten vanhat pojat oli katkerii, ku ne ei oo koskaan pääseet mihinkään raitiovageniin.
Vihdoin oltiin sit siel Kaapelitehtaalla ja kaikkiaan meit oli 7 mopsia ja monta sataa muuta nelijalkaista. Mukana oli tietty mun siskot Martta ja Peppilotta sekä Bati veli. Kiva oli taas nähdä sisaruksii ja ehdittiin me välillä vähä riehuukki, vaikka töissä oltiinki. Ennen omaa kehävuoroo päätettiin päästää äiskä pälkähästä ja Jennan kaveri, Maarit, esitti mut. Kiitti Maarit, meil meni lujaa eiks vaan?
Ja hyvinhän me Oscularia Mopsit pärjättiin. Mä olin pikku urosten eka ja paras uros kakkonen ja sain sellasen ruusukkeenkin, mikä äiskän mukaan tarkotti kunniapalkintoo. Kai se sit meni ihan hyvin, ku äiskä oli kovin tyytyväinen. Bati ooli sit paras uros kolmonen, Peppilotta oli narttujen toiseks paras ja Martta luokkansa kolmonen.
Ja täs olis mun arvostelu, et tällästä mieltä tuomari Tiina Taulos musta oli:
Hyvät mittasuhteet. Kokoonsa nähden hyvä luustonvahvuus. Hyvä pää, pienet korvat. Tasapainoisesti kulmautunut. Tilava runko. Erinomainen häntäkieppi. Liikkuu hyvällä askeleella, rullaten. Saa vielä tiivistyä.
Mut ei täs sit viel kaikki, vaan omien kiemuroitten jälkeen mentiin viel koko sisarusporukka kehään edustaa Jennaa kasvattiluokkana ja oltiin kunniapalkinnon arvoisia, tietty.
Toi kasvattiluokan menestys tarkotti sit sitä, et meille tuli TOSI PITKÄ päivä siinä kauheessa tungoksessa. Jäätin kattokaas odottaa noita kasvattajien BIS (Best in Show) kehiä ja kyllä kannatti, me pestiin ne kaikki muut olemalla koko shown paras kasvatti ryhmä!!!! Ooks Jenna vähä ylpee meistä ja Grace äitikin varmaan pakahtuu ylpeydestä tälläsistä lapsukaisista, WAU!
Mut niinku aina tollasen voitonhuuman jälkeen, karu totuus paljastuu. Mulle se paljastu tänään kaikkea muuta kuin mukavasti, kun mut ja vanhat pojat vietiin eläinlääkäriin. Vanhoi poikiiki pisteltiin, mutta mut oikeen nukutettiin. Sillä aikaa ku mä vedin hirsii, ni joku täti oli käyny mun suuvärkkii tonkimassa ja napannu sieltä yhen hampaan mukaansa. Vähän mä olin vihanen, ku heräsin. Ja kaiken muun lisäks, mulla oli ihan hirvee olokin, kun olin ollu taju kankaalla varmaan iäisyyden. Ja eikä tässä vielä kaikki. Arvatkaas mitä se lekuri oli kirjoittanu siihen mun brosyyrin, minkä mä sain kotiin lähtiessä. Mun pitäis kuulemma tarkkailla painooni, ku lekurin mielestä mä oon ylipainoinen, hih... (Fontero ja Antero: siitäs sait, ei muuta ku nälkäkuurille vaan). Höpö, höpö, nälkäkuurit on kyl ihan muita varten, vai mitä Fontero? (Fontero: vihjaatko jotenkin, että olisin lihava, MURRR!!!). En mä mitään vihjaa, kunhan muuten vaan viheltelen.
Mut hei, ennen ku mulle tulee ilmiriita Fonteron kaa, ni parempi jatkaa tän kapulan eiku krapulan parantelemista. Tässä olis vähän todistusaineistoo mun työpaikalta. Kiitos Jenna kuvista.
Tässä me seistä nökötettään ja voi mahoton miten on kuuma.
Missäs se velipoika luuraa, heh, heh?
No kattokaa ny, ku mä oon täällä kehässä.
Käymme yhdessä ain, käymme aina rinnakkain...
Älä kuule rutista mun poskia!
No tätähän on tehty jo kyllästymiseen asti.
Ja täs me ollaan koko nelikko.
Ja BIS poseeraus. Äiskä miks ihmeessä sä et oo pukeutunu tilanteen vaatimalla arvokkuudella? Aina sua saa hävetä!
Ja nyt loppu kyllä kuvaukset oli sit ruusukkeita tai ei. Ja minkä ihmeen kidutuspöytä tää on. Hakekaa ny edes se vanha silityslauta takasin, kun siihen mä oon jo joteski tottunut.
6 comments:
Onnee, hienostihan se eka kerta meni ;) Kaamee äiskä teil ku sun silityslaudan pistäny vaihtoon...
Voi Vallu! Kyl sul on ollut koettelemusta yhden viikonlopun aikana! Tollasesta toipuminen kestää pääsiäiseen asti, ainakin.
Kyl toi mun sisko oivan nelikon sai aikaan, olette te vaan sellanen poppoo, ettei yhtään hävetä tarvitse. Lue: olen ylpeä eno. Ja Mirkku jotenkin muistaa ekan skabansa, jonka se voitti, niin että se osaa antaa arvostusta teidän kilpailulle.
Mä, Vallu, melkein uskon, että pääset treenaan silityslautacatwalkille useinkin, toi oli vasta eka skaba ja luulen, että innokas kasvattaja haluaa joka pentumittelöihin koko sisarusparven.
Vähänkö ois ratikka hieno juttu, äippä ei ota mua paikallisliikenteen bussiin edes, ettei sit mitään jännää koskaan.
Oikein hyvää pääsiäistä teille, saataiskin syödä suklaata, mut ei, tosin äippä lupas meille krymppynakkei, että herkkuja luvassa.
Ps. Mirkku oli paksukainen pienenä, sitten kun se ylipäätäns rupes kasvamaan, nyt se on soukka ja mäkin olen, että kyllä säkin, vauvojen kuuluu olla pulleroita.
Terveiset isoille pojille!
Moi Ruusupuska!
Voisiks sä ärähtää äiskälle, et tuttuja juttuja ei saa muuttaa. Ja kiitos vaan onnitteluista. Mä vaan olin oma itteni :D
Terve Guru!
Must tuntuu kans, et toipuminen kestää. Ehkä mä sit joskus viiden vuoden päästä oon taas päässy raiteilleni :D.
On sulla kyl magee sisko ja mulla tietty upee äiti, et ollaan ylpeitä molemmat. Ja Mirkkuhan on ihan huippumagee, et aika suku ollaan. Äiskä pelotteli, et tää Kaapeli oli vasta alkuu, mut lupas onneks mulle puolentoista kuukauden loman ennen seuraavaa näytelmää. Ja enhän mä muuteska vois näytelmiin nyt osallistuu, ku oon ottanu sellasta doupingii.
Hyvää pääsiäistä teillekin. Mahdetaaks me saada edes sitä tavallista kananmunaa, ku tosta painosta alettiin höpöttää. No mämmi saa jäädä kuiteski iskälle, mä en siihen koske, ku se näyttää ihan Fonteron... Ai niin, mä lupasin olla kiusaamatta vanhaa poikaa.
Iskä, äiskä ja noi kaks nelijalkasta lähettää kans Pääsiäistoivotuksii.
Onnittelut Vallu sun ekasta näyttelykäynnistä! Heti tuli KP-ruusuke ja vielä BIS-kasvarivoitto,
hieno aloitus!
Meidän Mami oli ollut kuulemma siellä teidän kehän laidalla katsomassa sun esiintymistä ja hyvin oli show sujunut. Sitten Mami oli siirtynyt mäykkykehän ääreen seuraamaan maastonakkien kisaa. Vain yksi mäykynpentu oli maannut kehässä eikä ollut suostunut liikkumaan, kaikki muut olivat sen sijaan kipittäneet sievästi kehää ympäri. Mami oli aika masentunut tuosta asiasta, koska meidän keskimmäinen mäykky Milla (yli 1,5 vuotta) makailee välillä vieläkin kehässä eikä halua liikkua. Viimeksi näin kävi Tampereella viikko sitten, ja nyt Mami jännittää tukka pystyssä ensi lauantain Vesilahden ryhmistä että miten Milla siellä käyttäytyy!
Milla on minusta omituinen kun se ei halua liikkua kehässä. Minä sen sijaan olen aina ollut hyvin innoissani kun pääsen kehään esiintymään. Jos ihmiset vielä aplodeeraavat, innostun esiintymään vielä enemmän ja kipitän ryhdikkäästi pää pystyssä eteenpäin. Näin aion tehdä ensi lauantainakin, minäkin olen nimittäin lähdössä mukaan sinne Vesilahdelle. Ei minulla siellä mitään voitettavaa oikeastaan ole, mutta alun perin minun kasvattajallani piti olla siellä kasvari ja minut haalittiin siksi mukaan. Kasvarista ei sitten tullutkaan mitään, mutta minä lähden sinne nyt sitten kuitenkin mukaan ihan vain vanhoja muistoja verestämään. Kivaa!
Hauskaa pääsiäistä teille kaikille ja nähdään taas
toivoo Jade the Maastonakki
Heippa Jade!
Mun äiskä kerto, et sun äiskä oli kattoo siel kehän reunalla, mut mä olin sillon jo kehäs harjottelee mun handeleri Maaritin kaa, etten ehtiny ees nuolasee.
Toi Maarit oli muuten sitä mieltä, et mulla tota vauhtii on vähä liikaaki kehässä, ni mä voisin tästä vaiks lahjottaa Millalle osan, hih.
Oikeen mukavaa ja menestyksellistä Vesilahden keikkaa teille ja sano Millalle, et se kehä on paljon nopeempaa ohi, kun pitää kunnon vauhtia päällä. Mulla taas toi pöytä on vähä sellanen paikka, etten ihan vapaaehtoisesti siinä seisoskelis. Kato, jos mopsin ois tarkotus oleskella pöydällä, ni kai sille ois kasvanu siivet tassujen sijaan, et vois sit liidellä sinne ilman apuvoimii :D.
Ja kiitos onnitteluista. Mä en viel oikeen ymmärrä, mitä nää KP:t, BIS:it ja muut systeemit tarkottaa, mut pahoin pelkään et tuun oppimaan.
Hyvää Pääsiäistä teille kaikille.
Terv. Villi-Vallu
Post a Comment