Onks tää ny Pressan arvolle sopivaa olla laatikkovahtina?
Hih, mennääks koklaa mitä täl vois tehdä?
Äiskä muuten uhkaili, et tos heinäkuun alkupuolella saattaa tulla jonkinlainen tietoliikennekatkos, ku pitää jotain kaistoja värkkäillä ennen ku tää masiina taas toimii. No mä oon sit lähetelly pitkin suomee sellasii korttei, mis on meen uus osoite, ku pitäähän Pressa olla tavoitettavissa toimi kaistat tai ei. Lähetettiin Anteron kaa Tyynellekin ihan ikioma kortti, ku Antero pelkäs niin kauheesti, et Tyyne ei sitä enää muuton jälkeen löytäs (Antero: Tyyne rakas, onhan sul kortti tallella, et löydät mut sit ihan varmasti, *pusipusipusi*). Juu ja kyl mä muutakin henkilökuntaa informoin, et tietävät sit, mis se pääkallopaikka niinku on.
Hyi miten pölystä! Tarttis varmaan jonkun tehdä jotain.
Mut asiast toiseen. Tänään sattu hauska juttu, ku oltiin iskän kaa lenkillä. Käveltiin siin valjaissamme, ku yks auto ajo ohi. Melkein saman tien se kuiteski pysäs bussipysäkille ja sielt juoksi joku täti meit kohti. Huh, ku pelästyttiin, et mitä pahaa me nyt oltiin tehty. Pääs kyl helpotuksen huokaus, ku se täti haluski vaan paijata meitä. Siltä tädiltä oli iteltä lähteny Mopsi autuammille apajille -99 ja se kärsi hirveestä Mopsin puutteesta. Hyvä maku tädillä. Ja kyl me pistettiin parastamme, ku nuoltiin se ylt ympäriinsä, hih...
Mut ei täst mitään tuu, jos mä en lähe takas noihin johtotehtäviin. Onneks meen pehmot on viel tallella, mut saas kattoo kuin kauan, NYYH…. Pitäkää tassut pystys, et ykskään ei katoo ;).
Muuttoterveisin Remonttireiska ja Muuttomanne
10 comments:
Ei oo totta, tollases laatikkopajas asutte nyt! Ei kyl todel oo pressal sopivaa, mut kyl jos vaik Mäntyniemikin menis remonttiin, ni asukkaat joutuis vastaavaan tilanteeseen.
Aamulenkillä yks vanha täti, joka on kyl reipas, alkoi silittää mua ja kehumaan. Mä en tietenkään murissut, kun kunnioitan vanhempia ihmisiä. No, tää täti kertoi, et hänel oli 5-vuotiaana vähän mun näköinen koiranpentu, saattoi olla bulldogikin,jota rakasti kovin. Tuli evakkoon lähtö Kanneljärveltä ja junassa koira oli sylissä ja tytön mukana vanha isoäiti. Juna oli jo melkein lähdössä, kun lotat tuli ottamaan tytön koiran ja veivät sen pois. Tää silloinen tyttö ei tietenkään siinä kaaoksessa osannut pitää puoliaan eikä siihen aikaan lapset vastustaneet aikuisia.
Täti kertoi, ettei tähän päivään mennessä ole toipunut siitä eikä uskaltanut ottaa koiraa, koska sen voisi joutua menettämään, eikä toista kertaa halunnut sitä kokea.
Hyvin liikuttava tarina, ymmärrän hyvin, jos teitä tuli katsomaan vieras täti. Voisko olla niin, että me mopsit ollaan sillai spesiaaleja, että jos mopsin menettää, siitä ei hevin toivu. Mun äippä taas yks aamu sanoi mulle, et tulepas, Aa, mennään. Ja mä olen Guu.
Pärjätkää nyt siel sekamelskassa, tai siistit laatikkopinot teil on, mut rempan ja muuton melskassa. Mä menen muroille.
Guru, on se totta, valitettavasti, nyyh... Ja ei toi kuvas oleva määrä viel mitään, ku se on jo melkein tuplaantunu.
Toi tädin kertomus oli kyl niin surullinen, et munki piti oikeen silmäkulmaa pyyhkii. Meen äiskä ei ees pysty lukee noit mopsikerhojen In Memorial ilmoituksii ilman vetistelyjä. Kerran sil oli ollu bussissa lehti mukana ja ihan oli ääneen sit nyyhkässy, ku oli niit lukenu. Vieres olija oli kattonu vähän pitkään, ni äiskä oli vaan sanonu et sil on paha allergia, onneks ei sanonu, et Mopsiallergia.
Mut Mopsien oikeesti, kyl me sellasii ollaan, et ei meit Mopsei hevin unohda, kuten AAkin sen todistaa (paitsi joskus kylppäriin tms.).
Mut koitetaan pärjäillä, EHKÄ tää viel iloks muuttuu :(. Maistuvii muroi vaan, me lähetään pehkuihin, krooh...
Heippa Moppulit ja henkilökunta!
Kiitos postittamastanne
osoitetiedotteesta, että osataan joskus kilkuttaa oikeeta ovikelloa.
Mulla ois mahdollisuus siihen vaikka huomenna, kun lähden sihteerikkökollegoiden kanssa pällistelemään Helsingin ihmeitä. (vitsi, vitsi, eihän teitä edes löytäis sieltä laatikkomeren keskeltä ja tosi vitsi on se, et mä oon sihteeri ja huomenna Helsingissä) Kuulumisiin!
Hih, hih, Satu-täti, mitäs sä oikein satuilet... Meil ei muuten oo ovikelloo vaan kolkutin, ku ovikellon patterit on loppu ja eihän noi hömelöt oo niit muistanee hankkii. Mut Mopsin oikeesti, tervetulloo vaan, jos haluutte kaaokseen. Mut onhan ne tuparit sit tulossa, et uudet naapurit varokoon, HIH...
Voi Fonzie, eihän tiel mitää nettipimentoo tuu kun pistätä kansliaporukan kauppaan hankkimaan sulle läpäriin mobiililaajakaista, voit samal bloggailla sit kaikilt matkoiltakin :)
Jenna, ei onnaa, ku iskä sano, et sit ku me ollaan lomalla ja muuteski, ni se ei haluu nettii lähellekkään meitä. On mukamas tärkeempääki tekemistä :( Mä vaan Anteron kaa ihmettelen, missä ihmeen lomalla me muka ollaan. Koko ajan on töitä tehty, et viis noista lomista.Tääl muuten noi hömelöt on tekemäs konkurssii, et kai meki ollaan sit pian myynnissä, hih... (äiskä: ette muuten oo, ette ikinä).
Kuulostaa ihan siltä et koht teidän pehmot viedään kirpputorille ja sängytkin! Kaikki on mahdollista :P!
Ompas teil huonost koulutettu iskä, kokeilkaa vaik räminätölkkiä ;)
Jeah Jenna, sitä me kokeillaan. Äiskä on sen verran säikky, et kyl se varmaan on viel opetuskelponen. Ja muuten, ollaan piiloteltu noit pehmoi sellasiin paikkoihin, et ei noi hömelöt niit löydä, ähäkutti...
Me täällä kauhulla luetaan teidän muuttokertomusta. Meidän porukat on ensi viikolla menossa allekirjoittamaan kauppokirjoja, muuttamaan tosin päästään vasta huhtikuussa, kun talo on vasta rakenteilla. Mutta sepäs tästä tekeekin niin kauheeta. Toi meidän äiskä on niin innokas pakkaaja ja me ei kyllä kauhean montaa kuukautta siellä pahvilaatikossa viihdytä, vaikka se pakkaisikin evästä mukaan. Toivottavasti toi pressa lähettää apujoukot, jos meistä ei kuulu vähään aikaan..
KÄÄK.. tekin muutatte, tää on muuten sit ihan hirveetä. Pojat, pitäkää puolenne, et teit ei laatikkoon laiteta (me jo meinattiin joutuu). Meen äiskä on jo ihan hermoheikko tän muuton takii. Pitäsköhän sille hakee jotain rauhottavii? Täs tilantees alkaa nää Pressanki keinot olla aika hakusessa, et koittakaa pärjäillä. Teillä on onneks aikaa tehdä vaiks kuivaharjotuksii ja sanokaas teen äiskälle, et muutos maltti on valtii.. meen äiskä vaan unohti sen :(. Onneks pehmot sentään on viel tallella, hih... (äiskä: ihanaa, löyty yksi tyhjä laatikko, pehmot, alkaas kipittää tänne päin...)
Post a Comment