Kolme sanaa sinulle, ole ystävä minulle!

Rakkaat Ystävät ja Rakas Henkilökuntani, oikein makoisaa ja lämminhenkist Ystävänpäivää Teille kaikille. Meillä meinas jäädä Ystävyyspäivät viettämättä, ku toi sihteerikkö äiskä oli PÄIVISTÄ sekaisin (pitäsköhän sen vaihtaa nimee?). Se kattokaas aiko olla ystävällinen vasta huomenna, joten mun oli vähä pakko muistutella sitä asiasta.

Koska kyseessä on näinkin tärkeä päivä, niin annoin tuossa ihan ystävällismielisesti hieman tehtäviiki Kansliahenkilökunnalleni. Aluks aattelin, et tehtävänä ois, koko ystävänpäivän ajan, olla ystävällinen ja hellyyttävä kaikkia kanssaeläjiä kohtaan, mutta se taas olisi ollut liian helppoo, koska sellasiihan me ollaan ihan luonnostamme. Siksi annoinkin jokaiselle oman pikku tehtävän, jolla ystäviä vois ilahduttaa tai jopa hankkii niitä lisää.

Kansliahengetär Sohvin tehtävänä oli huolehtii, että lemmennamuja on koko Ystävänpäivän ajan riittävästi saatavilla ja siitä, ettei niitten käyttöä mitenkään rajoiteta. Hienosti Sohvi hommansa oli hoitanut, kun heti aamulla oli aamiainenkin koristeltu sydännameil. Ja ei se viel mitään. Iltapäivällä hengettäret olivat suunnanneet lempieläinkauppaansa Vantaan Tikkurilaan http://www.elaintarvikealfa.com/ , joten namien riittävyyskin oli taattu.

Sylvillä oli oikeen sellanen spesiaali tehtävä. Sylvin piti edes tän Ystävänpäivän ajan ajatella Pressaa, siis mua, pelkällä lämmöllä ja rakkaudella. Sylvin tulisuuden tietäen, niin tehtävä ei ollut helppo, mut jos ees Ystävänpäivän kunniaks onnistuis. Ja olihan se onnistunut, ku Sylvi oli siel eläinkaupas kertonu, et Mopsipressakin tykkää lemmennameist ja et Pressa on niinku vähä ihastunut Sylviin (ja punastunukki vielä). Oih, mä oon niin otettu... Taitaa mul olla viel toivoo, pus, pus Sylvi...

Ja pieni Iso-Iita joutuikin sitten mainonnan maailmaan, kun tehtävänä oli mainostaa noita kuuluisia lemmennamei, joita Pressakin suosittelee. Nuoresta iästään huolimatta, Iita otti tehtävänsä vakavasti ja toteutti sen kuin vanha ammattilainen siellä eläinkaupassa. Sanokaa mun turisseen, et Iita typy pääsee viel pitkälle.

Kattokaas miten hyvä palvelu

Niin hyvää ettei sanotuksi saa...

Tyyne aktiivisena ja sosiaalisena hengettärenä, pääsikin sitten seurapiirien syövereihin tuottamaan iloa kaikille nelijalkaisille ystäville, kun Tyynen tehtävänä oli toivottaa mahdollisimman monelle (rotuun, ikään, väriin tai sukupuoleen katsomatta) nelijalkaiselle, Hyvää Ystävänpäivää. Ja tuossa hommassahan Tyyne on luontainen lahjakkuus. Antero oli vaan vähän huolissaan, ku kuuli Tyynen ja enkkubullien tapailuista, et ei kai Tyyne Anteroo unohda. No Anteroo on hyvä pitää ain vähä jännitykses, et oppis seki ees jonkinlaista kurinalaisuutta. Ai niin, Ansku muute näki Pulinassa sellasen ihanan sydänkuvan Tyynestä ja meni ihan sekasi, sellast toi nuori lempi on, hih...

Ja mitäs nuo Varsinais-Suomen aluevastaavat, Aatu ja Guru, sitten saivat tehtäväkseen. No totta kai, toivottaa Hyvää Ystävänpäivää ihan sillä Varsinais-Suomen omalla kielellä kaikille kanssaeläjille. Ja senhän pojat tekivät. Upeeta kaverit....

"Oikke hyvä ystävänpäivä kaikil teil ja olkka kauhia ystävällissi, siit voi ol teil ilo ja hyätty muinakin päivin."

Kansliapäällikkö ulkomaanedustaja Bozin toimeksianto jäi hieman viime tippaan (sihteerikön moka), mutta reippaana poikana, uskon hänen silti selviytyvän tehtävästään. Asemansa johdosta, tehtävänä oli tietenkin toivottaa Hyvää Ystävänpäivää myös Suomen rajojen ulkopuolelle. Tosin uskon, että Bozissa on sellasta ajatustenlukijaa, et Bozi oli homman hoitanu jo ennen, ku tiesi sellasen ees saaneensa.

Ja sitten toi Antero, ”piikki” tai paremminkin hammas mun lihassani. Anteron tehtävänä oli antaa mun olla edes tämän Ystävänpäivän ajan niin, että poskilihakset ja muukin kroppa, säästyis ylimääräisiltä ruhjeilta (Antero: helppo nakki, pysy vaan pois mun tieltäni, ni ookoo).

Ai helppo nakki, näyttääks tää joltain rauhaiselolta?????



Äiskän toivomuksesta, mun ite piti sit toteuttaa Ystävänpäivän sanomaa silleen, et ainakin yhdelle, isolle mustalle urokselle toivoittaisin Hyvää Ystävänpäivää sen sijaan, että murisisin sen maan rakoon. Tehtävä oli vaikee ja täytyy tunnustaa, että en mä siitä sitten suoriutunutkaan, koska se olisi ollut jo ystävyyttä yli äärirajojen. No tein mä silti yhden ystävyyden eleen, ku löysin taas tuolt pihamailta sellasen sirpalekasan ja komensin äiskän sen siivoomaan. Ties monenko pienet tassut säästy ikäviltä seurauksilta, Niih…

Vaiks tää Ystävyyspäivä alkaa olla pian lopuillaan, ni voi tota ystävällisyyslinjaa jatkaa muinaki päivinä (no mehän tietty ollaan aina ystävällisii, et no problem). Ehkä mäki viel joskus jonain kauniina päivänä saan ystävyyssuhteet kuntoon noitten isojen mustien urosten kaa tai sit en, MURR...

Ja Kiitos teille Rakas Kansliahenkilökuntani. Olette jälleen kerran ylittäneet itsenne (Antero, sä kyl alitit ittes, mut ollaan me kuiteski kamui, Velikulta). Mihin tällänen pressanplanttu joutuska ilman teitä.


Ystävyydellä Presidentti Fonzie, Kansliapäällikkö Andy ja Taustajoukot