Voi Siunauksen Siunaus, mis me taas oltiin. Lähettiin kimpassa ton Zugun kaa Espoon Marketan puistoon, ku siel oli sellanen lemmikkien siunaustilaisuus. Ny me ollaanki sit niin siunattui, et voi pojat sentään. No eihän me kauheen uskonnollisii olla, saatika ortodoksei, mut tulipahan toikin koettuu. Ja oli siel muitaki kuin me, ku törmättiin siel Pelleen ja Omppuunki.
Ja ite se siunaus oli niinku pari vesipisaraa niskaan ja hyvän Joulun toivotukset, Hmm... Ois sitä ny voinu lisäks vaiks namin antaa (äiskä: teille ei nyt taas näytä mikään riittävän). Mut oli siel ihan kivaa. Kaiken maailman ötököit me siel käytiin kans kattomas, et kyl ton reissun vois ottaa vaiks uusiks.
Mut ny, ku ollaan lähes siunatus tilassa, ni ois varmaan pikku päikkäreitten aika. Et ei muuta ku unta kaaliin, ni päästään maaliin, Hih... (ja Antero hei, älä viitti kuorsata).
4 comments:
Ave,te siunatut! Mielenkiintoisessa paikassa olitte ja siel näytti olevan aika komeita otuksia teidän lisäksi.
Joo oli ne komeit, mut eiks se kuiteski oo niin, et noitten sydänkäpysten, siis narttujen, pitäs olla niinku siunatussa tilassa, eikä meiän, hmm... Huh, Huh, eli eiku ku siunaust vaan sullekin Aatu kamu..
Olettepa te nähneet ison jäniksen, paljon isompi ku meidän puputyttö!
Juu varsinaine jättijänis nähtiin ;). Mut se oli paljo tylsempi kuin teen puputyttö, ei katos eväänsä liikauttanu, vaiks kyl me koitettiin siihen saada elämää aikaseks (Andy: juu koitettiin me, eikä ees auttanu vaiks mä merkkasinki sen ;)).
Post a Comment